Parin muovimattokerroksen alta löytyi tällainen paneeliseinä. Tuon seinän takana kulkee myös portaat yläkertaan, jotka kaikesta päätellen ovat olleet piilossa aika pitkään.
Jännityksen piinamana oli pakko vähän jatkaa keittiön seinäpintojen tutkiskelua. Toiveikkaana jatkoin tuosta kulman takaa, mutta siellä oli vain tylsää jämälankkua lasikuitutapetin alla. Seuraava senä oli sitten jännää tilkkutäkkiä jälleen, muovimaton jämiä, osittain poistettua, ja sitten päästiinkin nätimpään seinäpintaan, herkän pastellista tapettia pinkopahvin päällä. Jännää.
Kummipoika löysi vanhoja kolikoita, vanhimmat jostain 30-luvulta. Huhut kertovat muuten että lähikulmilla remontoitavasta talosta löytyi oikein setelinppujakin, ei ihan vähänkään. Meillä jännittävät löydöt rajoittuvat pikkuesineisiin, maustetelineisiin, kummallisiin tötteröihin sun muihin. Hauskoja nekin.
Hurmaava terassikin on poissa. Tänne saisi sellaisen muavan varjoisan paikan, sitten joskus.
Tämä kummallinen kasakin on poissa. Jätepuuta, sun muuta. Vanhaan taloon on ehtinyt kerääntyä kaikenlaista rojua, meillä toinen lavallinen menossa jätettä ja remontin purkujätettä. Vaan nyt on kapakkakissa Kallen piilopaikka poissa. Toivottavasti Kalle ei kauheasti suutu.
Tässä muuten Hänen Kuninkaallinen Korkeutensa Kalle, joka alkaa pikkuhiljaa hyväksyä olemassaolomme .

.jpg)