Huomenna pääsee taas töihin :)

Hiphei, huomenna pääsee taas hommiin. Kaakeleita pudottamaan. Kaivanpa sellaisen positiivisen kuvan sen kunniaksi:

Silloin kun aurinko vielä paistoi ja söin ensimmäisen omenan pihalla. Kiva tunne. Nyt on tosin tullut keiteltyä omenahilloa pikkuisen liikaa. Olen varmasti ollut edellisessä elämässä perheenäiti sodan aikana tai niinkuin Ada sanoi ahkera Lotta. Eihän niitä omenoita voi pois heittää, hyvänen aika! Niin, jos jollain on jotain hyviä omenareseptejä niin antaa tulla vain.

Entäs sisäpuoli?

Lisää kuvia. Alla näkyy sisääntulo vanhaan ravintolasaliin:

Tässä oli ennen narikat ja vasemmalla puolella vessat. Vessojen puolelle tullee peseytymistilat ja tähän tehdään viihtyisä pikku eteinen. Alla näkymä ravintolasalista. Baaritiski on käytännössä purettu. Tuo lamppu tuossa tiskillä on harmillisesti rikki, mutta ajattelin lahjoittaa sen serkulleni, joka harrastaa Tiffanytöitä. Toivottavasti ilahtuu.  Loossit saisi joku viedä pois, sekin on jo sovittu.

Sermeistä voisi vaikka rakentaa pergolan pihalle. Saa hakea jos joku haluaa. Pleksit haluaa Rotjake talteen. Siten siirrymmekin eteenpäin salissa. Tämän tilan jakaa haitariovi ja tuolla vasemmalla puolella on keittiö. Edelleen olen sitä mieltä että katto näyttää hyvältä, vaikka Rotjake ei ole innostunut.

Kaikenmaailman teräsjuttuja löytyy paljon, pitää miettiä miten niitä voisi hyödyntää. Jos joku haluaa tuon pinnatuolin tuosta niin hakekoon pois. Siitä puuttuu yksi pinna, mutta näppärä tekee siihen uuden.

Kuten jo mainitsin niin kaikkea jännää löytyy sieltä sun täältä. Ensiapukaappi kuuluu ehdottomasti säilytettäviin. Huomatkaa ihastuttava muovimatto seinällä. Muovimattoteemaa jatkaakseni, alla naisten vessa.

Kas tuolla näkyy pilkashdus lautalattiaa.

Niin joo..

..ennen kuin joku intoutuu kadehtimaan meitä. Tässä vähän kuvia siitä mitä on edessä.

Vähän repsottaa sieltä täältä, mutta kyllä siitä nättiä tulee.

Vanha terassi postuu käytöstä ja oven kohdalle palautetaan ikkuna.

Kattoremppaa tiedossa, isompi juttu.

Grillipaikan voisi tuohon tehdä.

Ikkunaremppaa! Mutta sehän me osataan ennestään. :)

Vanhat minigolfradat poistetaan tietysti pihalta. Joskus.

Rotjakkeen valtakunta. Sillekin pitää tehdä asioita.

Eikä siinä vielä kaikki, sisällä vasta hommaa riittää..

Niin se sitten alkoi. Vanhan talon remontointi. Eikä ihan mikä talo tahansa, vaan vanha merimieskapakka pikkukaupungin sataman lähellä. Pari viikkoa on nyt mennyt kaupanteosta ja nyt alkaa jo toipua shokista. Pelotti ja hirvitti, mutta nyt on jalat taas tiukasti maan kamaralla. Paljon on työtä edessä, mutta emme aio vaipua epätoivoon.Onneksi ei ole kiire. Jänniä asioita on jo löytynyt mm. zombikirves, eli vanha Billnäsin kirves joka löytyi kaapin perukoilta. Sai siinä Rotjakekin jotain ihmeteltävää. Hienoja aarteita löytyi keittiöstä, liuta valurautaisia paistinpannuja ja lihapölkky. Merimiesten haamuja emme ole vielä kohdanneet

 Pihalla kasvaa mielettömän kokoinen omenapuu, yksi syy että tuonne oli päästävä. Nurmikkoakin on jo leikattu. Sinänsä hämmentävää kun tämänhetkinen pihanpläntti rehottaa täysillä, mutta kai se kuuluu alku-innostukseen. Pensaitakin on parturoitu.

 Entisen ravintoloitsijan kissat viihtyvät vieläkin pihalla, koska siellä on lämmintä. Ei haittaa ollenkaan, ainoa vain että pujahtavat kuulemma sisään tosi äkkiä.  Lumikin kuulemma sulaa meidän tulevalta pihalta nopeasti, että aikaisia keväitä odottaessa.

 Baaritiski on jo melkein purettu ja miesten vessan kaakeleita on ruvettu tiputtamaan seiniltä. Alta löytyi niin ihastuttavan värinen muovimatto että huhhei. Eri aikojen muotivirtauksia siis varmasti odotettavissa kun puretaan.

 Blogin nimi tulee mieheni ja minun sanonnasta että kasvattaa juuret kun sohva kiinnostaa enemmän kuin mikään muu. Nyt ei niitä juuria sohvaan voi enää kasvattaa. Nyt touhutaan.